"Te ette jätkät tiä, mitä kirkko tekee"

Kirkon diakoniatyö on
yhteiskuntatyötä, joka auttaa
vaikeuksiin joutuneita
ja heikossa asemassa
olevia ihmisiä. Vaikeuden laji saattaa olla mikä tahansa: esimerkiksi taloudellinen, perhe-, päihde- tai mielenterveyden ongelma. Diakoniatyö tavoittaa vuosittain satojatuhansia ihmisiä eri tavoin; tilastoja asiasta on esimerkiksi täällä.

Erityisten diakoniatyöntekijöiden ohella on lähes jokainen kirkon työntekijä tarvittaessa mukana diakoniassa. Varsinaisia diakoniatyöntekijöitä on maassa yhteensä noin 1400, erittäin suuri voimavara ovat myös kirkon diakonian yli 30 000 vapaaehtoista. Olen eräs heistä, mukana diakonian päihdetyössä.

Diakoniatyön ammattilaiset ovat monipuolisia osaajia. Diakonia pyrkii "yhden luukun" periaatteeseen, jossa ihmisen elämäntilanteen kaikki osat otetaan huomioon.

Diakoniatyötä ei yleensä tunneta kovin hyvin. Syytä siihen on myös kirkossa, joka voisi tuoda asian selvemmin julkisuuteen.

Noin näppituntumalla väitän, että jos kirkon diakoniatyö siirrettäisiin muin kuin kirkollisveroin maksettavaksi, olisi saman lopputuloksen saavuttaminen huomattavasti nykyistä kalliimpaa. Todennäköistä on, että samaa lopputulosta ei edes saavutettaisi, vaan inhimillinen hätä vain lisääntyisi.

***

Kuvateksti on erään diakonian asiakkaan sanomaa seurakuntavaalien kävelykatutapahtumassa lauantaina 25.10. Vaikeuksissa ollut lähimmäisemme tuli kahville, juteltiin. Hän kertoi, ettei kuulu kirkkoon, mutta aina on kirkko auttanut hädässä. Kun tämän ihmisen tuttavat olivat vähätelleet seurakunnan ja kirkon tekemisiä, oli hän kokemuksensa pohjalta sanonut vähättelijöille kuvatekstin sanat.

Säästöä väärässä asiassa

Pieni säästö, suuri vahinko.

Juuri niin voi kiteyttää

mielipiteeni päätöksestä olla
lähettämättä vaaleista ja
äänioikeudesta kertovaa
kirjettä seurakuntalaisille.

Seurakuntavaaleista ja äänioikeudesta kertovan ilmoituskirjeen lähettäminen oli tehty helpoksi: postitusta varten oli valmiit mallit ja järjestelmä. Kirjetekstin sisältö olisi osin voitu muokata seurakunnan tarpeiden mukaisesti. Postituksen olisi hoitanut erillinen palveluyritys. "Iso kirkko" suositteli kirjeen postitusta (lisää asiasta).

"Mutta kun se maksaa." – Toki maksaa, enkä tarkkaan edes tiedä, paljonko kustannus olisi ollut omalle Rantakylän seurakunnallemme.

Arvioin hinnaksi päässälaskun kannalta helpon summan, 15 000 euroa. Nykyisellä kirkollisveroprosentillamme (1,45) tuo 15 000 vastaa pyörein luvuin miljoonan euron verotettavaa tuloa.

***

En jatka esimerkkiä tämän pidemmälle, sillä jokainen ala-asteen matematiikan omaksunut osaa laskea, kuinka monen kirkosta 25-vuotiaana eronneen verotettavien tulojen menetys vastaa tuota viittätoistatuhatta euroa.

Arvioitavaksi sitten jää, kuinka monta seurakuntalaista sitoutettaisiin pelkästään vaalien päätöksentekomahdollisuudesta tiedottamalla pysyvämmin seurakuntaan. Muista hyödyistä arvailun sivuutan tässä sen enemmittä.

Minun arvioni koko asiasta on sellainen, etten tähän viitsi kirjoittaa, mitä hommassa säästettiin. Ehkä jotakin sellaista, joka ei käytöstä kulu tai vähene.

(Äänioikeusilmoituksen lähettäminen on pakollista vain niille harvoille seurakunnille, jotka on jaettu äänestysalueisiin. Käytännön vaalityö osoittaa, että muiden vaalien ilmoituskäytäntöön tottuneet ihmiset odottavat erillistä kirjettä. Moni ääni jää nytkin antamatta. Riviseurakuntalaisen yhteys kirkkoon heikkenee entisestään.)

Monoliitti vai mosaiikki – äänestäjä päättää

Rivikansalainen pitää kirkkoa kiinteänä, jopa jähmeänä laitoksena, jonka asioista päättävät henkilöt pysyvät taustalla tuntemattomina. Todellisuus voi kuitenkin olla täysin päinvastainen, kirkolla on mahdollisuus olla moni-ilmeinen mosaiikki, jonka päätöksiin ja kannanottoihin vaikuttaa äänestäjä.

Seurakuntavaaleissa on todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Vaikuttamismahdollisuuttaan käyttää valitettavasti vain harva. Edellisissä vaaleissa koko maassa vain noin joka kuudes äänioikeutettu käytti ääntään; omassa Rantakylän seurakunnassamme äänestysprosentti oli todella surkea, tasan yhdeksän.

Seurakuntavaaleissa ehdokkaiksi asettuvat ovat ns. valikoitua väkeä. Seurakuntavaaliehdokkaat ovat vaalikoneen vastausten perusteella arvoiltaan konservatiivisempia, osallistuvat seurakunnan toimintaan aktiivisemmin sekä korostavat kirkon hengellistä tehtävää enemmän kuin jäsenistö yleensä, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen nyt edessä olevien vaalien ehdokkaista. Joku toinen saattaisi käyttää samasta asiasta eri tavoin valittuja sanoja ja tuoda esille myös asioita, joita ehdokkaat eivät tilastollisesti korosta..

Äänestäjät valikoitunevat jokseenkin samalla tavoin kuin ehdokkaatkin.

Lopputulos on, että seurakuntien luottamushenkilöt eivät edusta samanlaista ajatusmaailmaa kuin tavalliset seurakunnan jäsenet. Luottamushenkilöt ovat ilmeisesti myös vanhoillisempia kuin kirkon palkattu henkilökunta.

Äänestämällä voi vaikuttaa. Alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi joka äänellä on poikkeuksellisen suuri merkitys.

***

Edessä olevissa seurakuntavaaleissa päätetään tosiasiallisesti myös muusta kuin seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen kokoonpanosta. Nyt valittavat luottamushenkilöt nimittäin valitsevat seurakuntalaisten edustajat seuraavaan kirkolliskokoukseen (kirkon "eduskuntaan") vuosiksi 2016–2019.

Kirkolliskokous päättää suurista linjauksista ja tekee mm. esitykset kirkkolaista eduskunnalle, jonka tehtävä on sitten joko hyväksyä tai hylätä ne.

Vaalikone kertoo ehdokkaiden ajatuksista, toki vain rajallisesti. Vaalikoneeseen pääsee tästä. Valitse ensin vasemmalta seurakunta, hakusana rant tuo esille oman Rantakylän seurakuntamme.

AAA-luottoluokitus Hyvän puolelle -valitsijayhdistykselle

Olen tässä seurakuntavaali- työssä saanut seurata monenlaista puuhaa. Erityisesti on tullut perehdytyksi oman Hyvän puolelle -valitsija- yhdistyksemme ja sen ehdokkaiden toimintaan. Nyt on jo kertynyt aineksia luottoluokitteluunkin.



Aktiivisuus

Hyvän puolelle on seurakunta-aktiivien lista. Sen huomaa. Ehdokkaamme tuntevat hyvin seurakuntaelämän eri alat. Joukossamme on kokeneita hallintoihmisiä, kirkon palkattuun henkilökuntaan kuuluneita, tiedottajia, nuorisotoimijoita, järjestöväkeä, kansainvälisesti kokeneita, partion tuntijoita, bibliodraaman taitajia, talousihmisiä, diakoniatyön vapaaehtoisia, gospel-lattariohjaajia, tuomasmessulaisia, rukouspiiriläisiä, kirkkokahvin keittäjiä. Listaa voisi jatkaa paljonkin. Yhteiskunnan eri alojen tuntemus hämmästyttää. Useimmat meistä ovat lisäksi moniosaajia. Koulutuksen, elämänkokemuksen ja tiedon kerryttämisen luoma asiantuntemus on hyvä perusta aktiivisuudelle.

Aktiivisuus näkyy myös vaalityössämme. Ideointia, aloitteellisuutta ja toteuttamista on ilo seurata ja olla siinä mukana. Nuorisotapaamisia, mediayhteyksiä, vaalikaraokea, valokuvausta, toritapahtumia, vaalimateriaalin tekoa, kahvitilaisuuksia, yhteistyökumppaneiden innostamista, some-yhteyksiä, hyvän tekemistä ja myös vaalien jälkeisen toiminnan suunnittelua. Ehdokastovereiden tukemista, rohkaisua ja neuvomista, kokemusten jakamista. Tässä valitsijayhdistyksessä toinen ehdokas ei ole kampitettava kilpailija. Hienoa! 

Avoimuus

Joukkomme avoimuus tulee esiin niin päätöksissä kuin teoissa. Tietoa ja osaamista ei pantata, vaan lisätään ja jaetaan. Valitsijayhdistyksemme on avosylin toivottanut tervetulleeksi kaikki ehdokkaansa mielipiteistä, painotuksista, puoluekannasta riippumatta.

Avoimuus jatkuu vaalien jälkeenkin. Yhteisen päätöksen mukaisesti pidämme yhteyttä toisiimme, muihin seurakuntalaisiin ja seurakuntaan kuulumattomiin, myös kirkkorakennuksen ulkopuolella. Riippumatta siitä, kuulummeko vaalissa valittujen joukkoon vai muuten aktiivisiin seurakuntalaisiin.


Asia

Yhteisenä voimanamme on Asia. Kirjoitimme vaaliohjelmaamme: Kirkko on avoin myös muille kuin jäsenilleen. Sen kynnyksen on oltava matala, niin että epäilijä ja pettynytkin rohkenevat käydä peremmälle. Avoimeen kirkkoon mahtuvat siis niin ateistit kuin hekin, jotka ovat pettyneet kirkkoon, ehkä Jumalaankin.

Napsauta kuva isommaksi

Joulumaan rakentaminen aloitettu – vapaaehtoiset pääosissa

Joulumaa on joensuulainen jouluaaton ohjelmallinen, veloitukseton ruokailu- tapahtuma, johon kaikki ovat tervetulleita. Järjestäjinä ovat seudun kansalaisjärjestöt sekä seurakunnat. Vuonna 2013 ruokailuun osallistui yli 300 henkeä. Tänä vuonna vapaaehtoisvoimin tehtävä Joulumaa on jo kuudestoista ilon juhla. Valmistelut ovat hyvässä vauhdissa.

Joulumaa tarjoaa joulun iloa,
Sanomaa ja ravintoa kaikille,
joiden elämäntilanne ei mahdollista
perinteistä joulunviettoa ja joille

joulu saattaa olla ahdistavakin juhla.

Yksinäiset, vähävaraiset,

asunnottomat ja lastensa kanssa

joulua viettävät

Kuvia vuoden 2013 Joulumaasta (Roger Nyman)

etävanhemmat ovat Joulumaan väkeä. Vuoden 2013 uusia osallistujia olivat muutamat ulkomaiset opiskelijat, jotka saivat näin kosketuksen suomalaiseen joulunviettoon.

Joulumaa on jo monen vuoden ajan järjestetty keskellä kaupunkia, Joensuun lyseon peruskoululla, jonka tilat keittiöineen ja saleineen kaupunki on tarjonnut veloituksetta käyttöön. Onkin syytä kiittää niin kaupunkia kuin erityisesti myös koulun henkilökuntaa, joka on ollut aina myötämielistä ja avustanut järjestelyissä monin tavoin.

Jouluruoan lisäksi tilaisuudessa on ohjelmaa. Juhlaväen kokoontuessa aattona kello 11 aloitetaan ekumeenisella hartaudella. Vuonna 2013 joulun sanomasta kertoivat luterilainen pastori Hanne Lukkari ja isä Tuomas Järvelin Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Kauppinen. Perinteen mukaan Duo Maukoset esitti jouluista musiikkia.

Yli kolmensadan ihmisen ruokailu ei synny ilman hyviä järjestelyjä. Joulumaan taustalla toimivat niin järjestöt kuin seurakunnatkin. Mukana ovat luterilaiset Pielisensuun, Rantakylän ja Joensuun seurakunnat, Joensuun ortodoksinen seurakunta, Kotikartanoyhdistys ry, Soroppi ry, Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry, Joensuun Siniristi ry ja enolainen Parempi Arki ry.

Taustayhteisöjen nimeämä työryhmä aloittaa työnsä jo kuukausia ennen joulua. Keskeisiä töitä ovat koko vuoden kestävä varainhankinta, tiedotus ja vapaaehtoisten työntekijöiden rekrytointi. Joulun jälkeen tehdään tilinpäätös ja kootaan kokemukset yksiin kansiin vastaisen varalle.

Joulumaa on järjestelytehtävänä vaativa. Pelkästään se on haasteellista, että satojen ihmisten ruokailu toteutetaan parissa tunnissa vapaaehtoisvoimin tiloissa, jotka ovat osalle tekijöistä outoja. Mutta onneksi aina on löytynyt ammattitaitoista suurkeittiöväkeä ja kokenutta salihenkilökuntaa sopiva määrä. Vapaaehtoisissa on jos jonkinlaista kykyä, taitoa ja innostunutta tekijää!

Joulumaan talous perustuu kokonaan lahjoituksiin, yritysten tukeen, seurakuntalaisten kolehteihin, veloituksettomiin tiloihin ja vapaaehtoistyöhön. Seutukunnan yritykset ovat olleet kiitettävästi mukana mahdollistamassa jouluilon jakamista. Tänä vuonna varoja hankitaan myös hyväntekeväisyyskonsertilla perjantaina 7.11. ortodoksisessa seurakuntasalissa. Konsertissa esiintyvät Canzonetta-kuoro johtajanaan oman seurakuntamme kanttori Janne Piipponen sekä Joensuun Ortodoksinen Mieskuoro.

Joulumaan tiedotuksen päämäärä on tietenkin saada tieto tavoittamaan osallistujaväki. Tiedotuksella kerrotaan myös suurelle yleisölle taustayhteisöjen toiminnasta ja innostetaan ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Vuoden 2013 kanavina olivat lehdet, radio, esitteet ja yleisötiedotteet, sähköposti ja internet. Joulumaalla oli myös oma Facebook-tapahtumasivu. Myönteisesti yllätti, että tiedotus saavutti huomiota ja kyselyitä maakunnan ulkopuoleltakin. Toivottavasti pohjoiskarjalainen malli on virikkeenä muuallakin!

***

Tänä vuonna on oma Rantakylämme järjestelyistä päävastuullinen luterilainen seurakunta. Järjestelytyöryhmässä on mukana diakonissamme Sirkku Tyrväinen, hartautta pitää pastorimme Petri Rask, oma tehtäväni on nytkin järjestelytyöryhmän puheenjohtajuus. Työryhmämme piti syyskauden ensimmäisen kokouksensa 7.10.2014.

Lisää kuvia viime vuoden tapahtumasta on Facebookissa. 

 

Hyväntekeväisyyskonsertti Joulumaan hyväksi. Napsauta kuva isommaksi
 

Vaalit for Dummies - miten äänestän?

Nämä seurakuntavaalit ovat monelle äänestäjälle elämän ensimmäiset. Moni varttuneempikin tuttuni on kertonut, että aikoo nyt äänestää srk-vaaleissa ensi kertaa eläessään. Tämä vaalihomma on mutkikas meille ehdokkaillekin, saati äänestäjille. Tässä vastauksia minulta kysyttyihin asioihin.

Vaaleista on kattava äänestäjäinfo verkossa, mutta sinne eksyy helposti.

Kuka saa äänestää?

Äänestää saavat 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11. täyttävät evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei tarvitse, jäsenyys riittää. HUOM: siis 16 vuoden ikä riittää!

Mihin seurakuntaan kuuluvat Utran asukkaat?

Me utralaiset kuulumme Rantakylän seurakuntaan.

Milloin ja missä?

Ennakkoäänestys on 27.–31.10 (maanantai - perjantai). Ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspaikassa koko Suomessa. Oman seurakunnan ennakkoäänestyspaikoissa on ehdokasluettelo. "Vieraassa" paikassa on otettava ehdokasnumero etukäteen selville.

Rantakylän seurakunnan ennakkoäänestyspaikat:

• Seurakunnantoimisto (kirkkorakennus), Rantakylänkatu 2, 27.–31.10. kello 9.00–12.00
• Rantakylän ostoskeskus, Puronsuunkatu 1, 27.-31.10. kello 16.00–19.00
• Rantakylän S-market, Pataluodonkatu 1, 27.-31.10. kello 16.00–19.00
• Kauppakeskus Prisma, Voimatie 2, 27.-31.10. klo 15.00–19.00
• Palvelutalo Ruorikoti, Ruoritie 1, 27.10. klo 13–15
• Hoitokoti Helmi, Vesikkotie 6, 29.10. klo 13–15.

Ennakkoäänestys Joensuun keskusta-alueella mm: 

• Seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28,  27.–31.10. kello 9.00–18.00   
• K-citymarket Joensuu keskusta, Kauppakatu 16, 27.­–28.10. kello 15.00­–18.00  
• Kauppakeskus Iso Myy, Torikatu 25, 29.­–31.10. kello 15.00­–18.00
  
  Kaikki Joensuun ennakkoäänestyspaikat ja -ajat aukeavat tästä.

 
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.11, siis isänpäivä. Silloin voi äänestää vain oman seurakunnan varsinaisessa äänestyspaikassa. Meillä paikka on Rantakylän kirkkorakennus, aika kello 11–20.

Henkilötodistus mukaan!

Meillä on kahdet vaalit samanaikaisesti!

Rantakylän seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, joten meillä toimitetaan kahdet vaalit.

 

1. Yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa koko seurakuntayhtymää (Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Enon ja Vaara-Karjalan seurakunnat).
Kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.
Kirkkovaltuuston äänestyslippu on valkoinen. Minun "valkoinen numeroni" on 16.

2. Seurakuntaneuvostoon, joka päättää oman Rantakylän seurakuntamme toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö kuuluvat seurakuntaneuvoston toimialaan.
Seurakuntaneuvoston äänestyslippu on oranssi. Minun "oranssi numeroni" on 38.